Rautatieliikenne

Ajatus rautatien rakentamisesta Haapamäeltä Jyväskylän kautta Suolahteen syntyi jo 1880-luvun puolivälissä. Laukaan kuntakokous ajoi aktiivisesti Suolahteen suunnattavaa rataa. Kankaanpään talon isäntä, valtiopäiväedustaja Frans Ekqvist esiintyi valtiopäivillä aktiivisistei. Hän oli valtiopäivien rautatiekomiteassa. Myös äänekoskelainen Kalle Piilonen ajoi valtiopäivillä rautatietä Keiteleen eteläisimpään lahteen, Suolahteen. Päätös Jyväskylän - Suolahden radasta tehtiin valtiopäivillä 1894.

Rautatie valmistui 1898. Juhlajuna kävi Suolahden soihduin valaistulla asemalla 31.10. ja palasi Laukaaseen jättäen juhlaväen Kankaanpään talon kohdalla kulkemaan koivukujaa talossa pidettävään vihkiäisjuhlaan. Vihkiäisjuhlaan oli rautalampilainen Alpertti Kukkonen laatinut juhlarunon.

Jyväskylän - Suolahden radan vaatimaton satavuotistilaisuus järjestettiin 1.11.1998 Suolahden vanhalla asemalla. Silloin oli tullut kuluneeksi tasan sata vuotta liikenteen avaamisesta. Suolahden kaupunki liittyi 1999 historiallisten asema-alueiden suojelusopimukseen. Vanhan asemarakennuksen lisäksi alueeseen kuuluvat veturitalli ja rautatieläisten asuinalue kolmine asuintaloineen sekä puisto- ja satama-alue. Vuodesta 1995 neljänä kesänä järjestetyt Suolahden Suuret Höyryfestivaalit ideoituivat Suolahden kehitykselle merkityksellisestä juna- ja höyrylaivaliikenteestä käsin. Festivaalikeskuksena toimi nimenomaan vanhan aseman alue.

Suolahden asemapäällikön alaisuuteen tuli kuulumaan myös 1900 avattu kapearaiteinen Äänekosken - Suolahden rata. Leveäraiteinen rata Suolahdesta Äänekoskelle valmistui 1943, jolloin kapearaiteinen "pässinrata" purettiin. Suolahden uusi asema otettiin käyttöön 1952. Rataa Haapajärvelle jatkettiin 1950-luvulla. Henkilöliikenne Pihtiputaan asemalta Jyväskylään loppui vuonna 1968 ja Saarijärven asemalta 1978. Äänekoskelta ja Suolahdesta ei päästy henkilöjunalla enää vuoden 1987 jälkeen. Tavaraliikenne, erityisesti puun kuljetus, kuitenkin jatkui.

Poikittaisratahanke Suolahdesta Suonenjoelle ei päässyt toteutumaan. Jyväskylän - Pieksämäen rata valmistui 1918.

Suolahden vanhalla asemalla on kesäaikana kahvila- ja näyttelytoimintaa. Asema-alueen pienoismallin on valmistanut arkkitehti Susanna Nykänen. Se kuvaa asema-aluetta ja Satamakatua 1930-luvulla. Vanhalla asemalla voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia. Maaliskuussa 1999 Suolahden valtuusto teki päätöksen vanhan aseman sisätilojen kunnostamisesta.

Perusteellinen kartoitus vanhasta asemasta ja Suolahden teollisuushistoriasta sisältyy Museoviraston tutkijan Timo Kantosen selvitykseen Suolahden vanha asema ja Keiteleen teollisuusperinne (1997).

Kotiseudun Joulu/Pässinrata:

A.B. (nimim.) Verraton veteraani. Veturinkuljettaja Onni Korpela (Äki). KSJ 1969.

Enäkoski, Timo, Juhlallisen paatoksen jäykistämät kasvot. Keiteleen rannat Kalevalakulttuurin pyörityksessä. (Käsittelee mm. asemapäällikkö Rudolf Ahoniusta ja tämän suhdetta taiteilijoihin. Sis. valokuvan Ahoniuksesta pyssy kädessä.) PR 1998.

Havu, Alpo - Heiskanen, Jorma, Suolahden asema ja satama 1930-luvulla. Sis. valokuvia lastauksesta, asemasta, höyryfestivaaleista 1997 ja Satamakadusta 1930-luvulla. Sis. karttakuvan asema-alueesta ja Keiteleen rantaviivan toiminnoista.Sis. asemarakennuksen pohjapiirroksen 1930-luvun tilanteen mukaisesti. KSJ 1997.

Heiskanen, Jorma, Ahonius-tietämys karttui. Sis. valokuvan Ahoniuksen perheestä jouluaterialla. KSJ 1997.

Heiskanen, Jorma, Jyväskylän - Suolahden rautatien valmistumisesta sata vuotta. Sis. kuvia höyryfestivaaleilta 1998 sekä valokuvan Suolahden aseman henkilökunnasta vuonna 1924 nimiluetteloineen (ratavartija Rantalan etunimi oli Salomon).
PR 1998.

Heiskanen, Jorma, Pulajoulun odotuksessa. Sis. tietoja rautatiehankkeista 1930-luvulla. KSJ 1990.

Heiskanen, Jorma, Suolahden vanha asema kulttuurikeskuksena. Sis. valokuvan asemapäällikkö Rudolf Ahoniuksesta kotonaan 1907 ja valokuvan asemapäällikkö Kalevi Hämäläisestä rautatien 90-vuotisjuhlinnan yhteydessä 1988. KSJ 1988.

Kuvitetun matkaoppaan kertomaa vuodelta 1912. Sis. kuvauksen Suolahden asemanseudusta ja valokuvan asemalta. KSJ 1990.

Kytömaa, Matti, Rata, joka jäi haaveeksi (poikittaisrata Shti - Suonenjoki) KSJ 1975.

Kalima. Lauri Kalima - tähtiurheilija (Korkeushyppääjä Lauri Kalima oli Suolahden asemapäällikön poika). KSJ 1980.

Kiskobussi. Vuoden liikennetapaus. Kiskobussi Äänekoski - Pihtipudas 1985. KSJ 1985.

Lastaus. Kun lamasta ei ollut tietoakaan. (1930-luvun lopun lehtiuutisia Suolahdesta.) KSJ 1992.

Leinonen, Artturi (veturinkuljettaja), Kapearaiteiselta sodan jalkoihin. KSJ 1976.

Leinonen, Artturi, Veturinlämmittäjänä 1918. (Mm. pässinradalla.) KSJ 1982.

Louhikari, Timo, Keitele-museo on vesiliikenteen ja rautatien "ohjelmatoimisto". KSJ 1990.

Noronen, Eino, Aseman kello löi kolme kertaa... (pässinjuna). KSJ 1973.

Noronen, Heikki, Jyväskylän - Suolahden radan syntyvaiheet. KSJ 1968.

Noronen, Heikki, Olisi jo aika huomata Kalle Piilosen työ kotiseutumme hyväksi. KSJ 1976.

Piilonen. Kalle Piilonen sai muistomerkin (Äki 1996). Valokuvia paljastustilaisuudesta. KSJ 1995/96.

Pässinpäitä. Nimeämätön kirjoitus käsittelee pässinrataa. Sis. veturinkuljettaja Alpo Hännisen muisteluksen. Sis. valokuvan ins. Hugo Nybergistä, joka johti sekä Jyväskylän - Suolahden radan että pässinradan rakennustöitä. Sis. otteita Äänekoski Oy:n arkiston rahti- ja tilikirjoista 1897 - 1898. PR 1998.

Pässinrata. Kartta radan kulusta Heikki Norosen piirtämänä. PR joulu 1999.

Pässinrata 100 vuotta.s.n. Sis. ilmakuvan Äänekosken keskustasta ja pässinradan kulkuteistä,asemasta ja sillasta. Sis. valokuvan Äänekosken vanhasta asemasta. Sis. valokuvia pässi-veturista. Sis. valokuvan topparoikasta. PR joulu 1999.

Pässinrata - 9250 kapeaa metriä. s.n. Sis. tilastoa pässinradasta. Sis. otteen Suolahden asemapäällikön asemapäiväkirjasta 1903. Sis. kalustoluettelon. Sis. valokuvan Pikku- ja Iso-Pässistä Äänekosken vanhalla asemalla. PR joulu 1999.

Suolahden asema-alue ja satama. Ilmakuva 29.7.1926. KSJ 1989.

Suolahden museojuna. Valokuva. KSJ 1985.

Suolahden rata 10 vuotta. Nuorisoseuralehti Yrityksen selostus vuodelta 1908. Mainitaan juuri saadun sähkövalo asemalle. KSJ 1994.

Suolahden vanha asema. Valokuva. KSJ 1978.

Suolahden vanhan aseman asemapäällikön asunnon hella. Valokuva. KSJ 1990.

Wessman, Aarne, Kiskoille juuttunut juna (pässinjuna). KSJ 1972.

Wessman, Aarne, Äänekosken vanhan ratapihan kummitus. KSJ 1977.

Viljakainen, Olavi, Silloin ennen. (Muistikuvia kirjallisessa muodossa Suolahden asemalta.) PR 1998.

Viljakainen, Olavi, Nehen Peti. (Ote "Sataman balladi Suolahdesta".) PR 1998.

Kotiseutumuseossa:
- asemapäällikkö Rudolf Ahoniuksen vanhan aseman vinniltä löytynyttä jäämistöä
- junalyhty, sähkötyslaite, ratanauloja, vanhan aseman alueen karttapohja
- Rudolf Ahoniuksen ottamia valokuvia 1900-luvun alusta

Kalle Piilonen
Rudolf Ahonius
Juhani Aho
Akseli Gallen-Kallela
Kotiseutuyhdistyksen valokuva-arkisto
Kotiseutuyhdistyksen videoarkisto
Kirjastoluokka 6
Kirjastoluokka 9